Teksti ja kuvat: Leena Mankkinen
Kansanedustaja Kaisa Hiilelä muotokuva
Kaisa Hiilelän muotokuvan luovutustilaisuudessa oli mukana myös Päivi Lipponen. Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult avasi tilaisuuden kertomalla Kaisa Hiilelän (23.10.1891-4.4.1977) merkityksestä tamperelaiselle ja suomalaiselle politiikalle.
-Kaisa oli viidestä sisaruksesta ainoa, joka pääsi kansakouluun. Sen jälkeen hän toimi kotiapulaisena. Hiilelä kapusi Finlaysonin kehräämön kutomotyöläisestä Paperityöntekijäin liiton taloudenhoitajaksi ja liittotoimikunnan sihteeriksi.
-Kansanedustajana Kaisa Hiilelä toimi vuosina 1930 – 1958. Kansanedustajana toimiessaan hän oli monen eri valiokunnan jäsen ja oli myös Suomen Pankin ja Valmet Oy:n tilintarkastaja.
-Poliittisessa toiminnassa ja kansanedustajan työssä Kaisa Hiilelän sydäntä lähellä olivat lasten, naisten ja perheiden hyvinvoinnin eteen tehtävä työ. Hän oli vaikuttamassa useihin lakeihin, jotka merkitsivät parannuksia vastasynnyttäneiden naisten ja lasten asemaan. Myös lastentarhaopettajakoulutuksen aloittaminen Tampereella oli hänen ansiotaan.
Muotokuvan on maalannut v. 1951 taidemaalari Hugo Eho, joka on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1956. Hiilelän tytär Tytti Virkki lahjoitti muotokuvan Pirkanmaan Demarinaisille. Sijoituspaikaksi sovittiin yhdessä Tampereen työväenyhdistyksen kanssa Työväentalo. Toiminnanjohtaja Pekka T Salmi totesi, että taulu tulee osaksi työväentalon taidekokoelmaa, mutta omistus säilyy Demarinaisilla.
Päivi Lipposen uutuuskirja Ihmisyyden vuoksi
Aika moni muotokuvan luovutustilaisuudessa mukana ollut suunnisti työväentalolta suoraan työväenopisto Sampolaan, missä järjestettiin Päivi Lipposen esikoisromaanin esittely. Aiemmin tietokirjoja kirjoittanut historianopettaja, fil.tri Päivi Lipponen halusi poliitikkouransa jälkeen saada elämälleen uuden suunnan. Niinpä hän päätyi kirjoittamaan yli 400-sivuisen, historian tapahtumia seuraavan romaanin. Tampereella matkassa mukana oli kirjallinen tuottaja Lari Mäkelä WSOY:stä. Heidän debattinsa kirjan syntyvaiheista oli mielenkiintoista kuunneltavaa ja herätti paljon keskustelua mm. pahuudesta ja siitä miten totalitaristiset liikkeet voivat helposti kaapata valtion, kun anarkia pääsee valloilleen.
Romaani on faktafiktiota; sen tapahtumat, ihmiskohtalot ja suuri osa repliikeistä viittaavat dokumentoituihin aineistoihin, siksi kirja on mielestäni enemmän kuin romaani. Tapahtumat ulottuvat sisällisodasta aina Berliiniin 2011 asti.
Takakannen esittely: ”Romaani vie lukijan Euroopan suurten murrosten, aatteiden ylivallan ja maailmanpalon vuosiin 1917-1945. Romaani käsittelee äärimmäistä aihetta: hiljaista sopeutumista vähittäiseen kehitykseen, joka johtaa lopulta rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.”
Leena Mankkinen
TUL liittovaltuuston jäsen
sdp:n kansanedustajaehdokas
Ylöjärvi