Osallistuin tässä taannoin seminaariin, jossa suunniteltiin Ylöjärven keskustan kehittämistä. Tähän kokonaisuuteen sisältyy oleellisena asiana kulttuuritalo. Kulttuuritalolle on kaavassa varaus Leija-kirjaston vieressä olevalle tyhjälle tontille. Kyseessä on siis nimenomaan varaus. Päätöstä kulttuuritalon rakentamisesta tai siitä mitä tuleva rakennus pitäisi sisällään, ei ole vielä tehty.
Jos mikä, niin kulttuuri usein nostaa järjen lisäksi tunteet pintaan. Omien kokemuksieni mukaan kovimpia arvosteluja esittävät kulttuurihankkeiden vastustajat. Argumenttina käytetään rahan tuhlaamista turhuuteen, jota ilmankin tulisimme hyvin toimeen. Myös vastakkainasettelu on yleistä. Vastustajien mukaan aina on tärkeämpiä, kiireellisempiä ja jo kauan vuoroaan odottaneita hankkeita. Usein myös urheilu ja kulttuuri asetetaan ikään kuin vastakkain. Urheilun terveyshyödyt ovatkin kiistattomat, kulttuurin hyöty taas vaikeammin mitattavissa olevaa konkreettista asiaa, ennemminkin mielentilaa.
Kunnallisiin päätöksiin toivotaankin erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita parhaan tai muodostaa hybridin. Tässä omat kaksi vaihtoehtoani tähän keskusteluun, vaihtoehdot A ja B.
Vaihtoehto A: Rakennetaan tuolle nimenomaiselle Leija-kirjaston vieressä sijaitsevalle Leija-puiston alueelle rohkea, iloinen, moni-ilmeinen lastenkulttuuritalo. Rakennus sijaitsee keskusta-alueen paraatipaikalla, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Näin ollen se olisi näkyvä maamerkki niin vanhoille kuin uusillekin kuntalaisille. Kulttuuritalon voisi rakentaa joko yhtenäiseksi jatkeeksi Leija-kirjastolle tai pienen välimatkan päähän erilliseksi rakennukseksi, kuitenkin kirjaston synergiaa hyödyntäen.
Vaihtoehto B: Rakennetaan edellä mainittua toiminnallisempi kulttuuri/monitoimitalo Räikänpuiston alueelle. Tällä alueellahan jo nyt lapset, nuoret, perheet ja kaiken ikäiset viettävät paljon aikaa. Räikänpuiston alueella on paljon rakentamattomia peltoja. Näille pelloille sopisi maisemallisesti ja ekologisesti ajatellen matala puurakentaminen. Uimaranta, urheilukenttä, leikkipaikat, ladut ja pulkkamäet tarjoavat mielekästä toimintaa, jota voisi vielä monipuolistaa ja tukea rakentamisen avulla.
Mitä kaikkea tämä talo voisi pitää sisällään ja ympäristössään? Itselleni nousi mieleen pitkä lista asioita: yhteisöllisiä tapahtumia, toimintapajoja, lastenteatteria, musiikkia, taidetta, tiloja kolmannen sektorin ja järjestöjen toiminnoille. Työllistetään nuoria ohjaamaan ja ideoimaan toimintoja, mahdollistetaan lukion y-linjalaisille yritystoimintaa, järjestetään valvottua puistotoimintaa rakennuksen yhteyteen, kannustetaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Matalan kynnyksen toimintaa ilman kalliita sisäänpääsy- ja harrastusmaksuja. Räikänpuiston alueelle voisi mahtua jopa se aikoinaan suunniteltu lasten liikennepuisto, josta edelleen on muistona asfalttirata Aron uimarannan jatkeena.
Ylöjärvellä olisi väestörakenteensakin puolesta paikka tällaiselle talolle. Tilastokeskuksen (2019) lukujen mukaan ylöjärveläisistä 21 % oli alle 15-vuotiaita. Tämä kulttuuri-, perhe- tai vaikka monitoimitalo, miksi sitä nyt ikinä haluttaisiin kutsua, antaisi positiivisen signaalin Ylöjärvestä lapsiystävällisenä kuntana, missä kyseiseen asiaan halutaan myös panostaa.
Tällaiselle laukalle ja rönsyille lähti oma mielikuvitukseni tuon alussa mainitsemani seminaarin ja sanan kulttuuritalo innostamana. Asiaa puidaan varmasti vielä pitkään ja toivottavasti myös kuntalaiset pääsevät kertomaan omia ehdotuksiaan vaihtoehdoiksi C, D jne. Näin tästä rakennuksesta saadaan varmimmin toimiva ja kuntalaisia laajasti palveleva ilon ja ylpeyden aihe.
Minna Mäkinen